2024-10-02
Puolisähköisen pinoamistrukin kantavuus voi vaihdella valmistajan ja mallin mukaan. Yleensä kantavuus voi vaihdella 1000 kg - 2000 kg. Ennen laitteen hankintaa on suositeltavaa ottaa huomioon käsiteltävien tuotteiden paino ja tehdä sopiva valinta puolisähköisen pinoamistrukin kantavuuden perusteella.
Suurin ero puolisähköisen pinoamotrukin ja täyssähköisen pinoamistrukin välillä on virtalähde. Puolisähköinen pinoamistrukki perustuu sähköiseen nostojärjestelmään ja manuaaliseen työntämiseen, kun taas täyssähköinen pinoamistrukki voi itsenäisesti suorittaa kaikki nosto- ja siirtotoimenpiteet sähköjärjestelmän kautta. Täyssähköinen pinoamistrukki soveltuu paremmin toistuvaa ja pitkäkestoista käsittelyä vaativiin sovelluksiin, kun taas puolisähköinen pinoamistrukki voi täyttää matalataajuisten käsittelytoimintojen tarpeet.
Takuuehdot apuolisähköinen pinoamistrukkivoivat vaihdella valmistajan tai toimittajan mukaan. On suositeltavaa varmistaa takuuehdot toimittajalta ennen ostoa. Yleensä laitteen päärungon takuuaika voi vaihdella vuodesta kolmeen vuoteen, kun taas sähköisen nostojärjestelmän takuuaika voi vaihdella kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen. Takuu kattaa vain valmistusvirheet, ei inhimillisistä virheistä tai virheellisestä käytöstä aiheutuneita vahinkoja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että puolisähköinen pinoamistrukki on tärkeä materiaalinkäsittelylaite, joka voi parantaa huomattavasti työn tehokkuutta ja vähentää työvoimaintensiteettiä. Ennen laitteiden hankintaa on suositeltavaa ottaa huomioon työympäristön erityistarpeet ja valita sopivat välineet. Shanghai Yiying Crane Machinery Co., Ltd. on ammattimainen materiaalinkäsittelylaitteiden valmistaja ja toimittaja. Edistyksellisen teknologian ja erinomaisen palvelun avulla tarjoamme asiakkaillemme korkealaatuisia tuotteita ja ratkaisuja. Lisätietoja tuotteista ja konsultaatiota varten ota yhteyttä osoitteeseensales3@yiyinggroup.com.
1. M. Krensel ja A. Hellmann (2018). "Robotiikan vaikutus varastojen materiaalinkäsittelyn tehokkuuteen." International Journal of Production Economics, 198, 103-113.
2. S. K. Prasad ja K. R. Rajagopal (2016). "Katsaus robottimateriaalinkäsittelyjärjestelmistä ja niiden sovelluksista." Journal of Manufacturing Systems, 39, 183-195.
3. Y. Zhang, A. Dolgui ja G. Morel (2018). "Vertaileva analyysi automatisoiduista materiaalinkäsittelyjärjestelmistä valmistuksessa ja jakelussa." CIRP Journal of Manufacturing Science and Technology, 21, 99-109.
4. J. D. Campbell ja W. W. Lim (2017). "Materiankäsittelylaitteiden ergonomia ja suunnittelu." Procedia Engineering, 174, 322-329.
5. S. L. Chong, M. A. Abdullah ja A. R. Abu Bakar (2017). "Materiaalinkäsittelylaitteiden vaikutus toimitusketjun suorituskykyyn." Journal of Advanced Manufacturing Technology, 11, 11-26.
6. X. Liu ja G. Lv (2019). "Valmistusjärjestelmien materiaalinkäsittelylaitteiden aikataulutusongelman mallintaminen ja analysointi." Tekoälyn tekniset sovellukset, 81, 64-78.
7. L. Li, F. Wang ja G. Liu (2017). "Katsaus materiaalinkäsittelyn optimointimalleihin automatisoiduissa valmistusjärjestelmissä." Journal of Intelligent Manufacturing, 28, 1033-1049.
8. H. Van Landeghem ja D. Cattrysse (2019). "Materiankäsittelylaitteiden valinta: katsaus nykyisiin käytäntöihin ja tulevaisuuden näkymiin." International Journal of Production Research, 57, 1793-1813.
9. V. K. Kushwaha ja A. A. Deshmukh (2018). "Materiankäsittelylaitteiden valintamenettelyjen katsaus." Journal of Manufacturing Technology Management, 29, 417-448.
10. S. R. P. de Carvalho ja J. W. M. Oliveira (2020). "Päätöksen tukijärjestelmä materiaalinkäsittelylaitteiden valintaan valmistusjärjestelmissä." International Journal of Production Research, 58, 1954-1970.